Uudistuva teollisuus: Pk-yritys digitaaliseen aikaan pala kerrallaan

Kuva: Opa Latvala​
Kuva: Opa Latvala​

Teollinen internet ja sen tuoma tuottavuuden uusi vallankumous on uudistuvan teollisuuden kilpailukyvyn perusta. Älykkäät koneet tuottavat entistä tehokkaammin älykkäitä tuotteita ja palveluja, joilla puolestaan voidaan kerätä tietoa entistä parempien tuotteiden ja palveluiden suunnittelemista varten. Datan ja analytiikan hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana — ja mitä perinteisempi toimiala, sitä paremmat mahdollisuudet on tehdä kokonaan uutta. Kemppi ja Ponsse ovat erinomaisia esimerkkejä suomalaisista yrityksistä, jotka tekevät maailman huipputuotteita huippuosaamisella, data ja analytiikkaa jatkuvasti hyödyntäen.

Teollisuuden uudistuminen antaa valtavasti mahdollisuuksia pk-yrityksille — mutta miten se mahtuu niiden arkitodellisuuteen? Pk-yrityksissä tehdään jo pitkää päivää rajallisin resurssein. Nyt pitäisi vielä ottaa käyttöön tosiaikaisen datan keruuta antureilla, analytiikka- ja visualisointiohjelmistoja ja entistä nopeampaa kommunikointia asiakkaiden kanssa. Sen päälle pitäisi vielä luoda ajatusjohtajuutta näkymällä netin eri kanavissa, tekemällä videoita ja muuttamalla oma kotisivu vuorovaikutteiseksi kontaktointikanavaksi. Toimitusjohtajan ja monen muunkin työntekijän päivään pitäisi saada monta tuntia lisää.

Useimmissa pk-yrityksissä on tunnistettu digitaalisuuden mahdollisuudet, mutta alkuun pääseminen on haaste — juuri siksi, että mahdollisuuksia on niin paljon. Mistä pitää lähteä liikkeelle? Digitaalisuus voikin tuntua siltä, kuin yrittäisi juoda vettä paloletkusta. Varsinkin, jos itse ei ole syntynyt digikauteen. Ja usein sen työkalut ovat vieraita myös työn ulkopuolella.

Digitaalisuuteen siirrytään samalla tavalla kuin elefantti syödään: pala kerrallaan. Tehdään ensin pienissä ryhmissä pilotteja, joilla selvitetään, mitä toimintoja tarvitaan, ja vasta sitten laajennetaan ratkaisun käyttöä koko yritykseen, sekin vaiheittain. Kun aikaisemmin kaikki ratkaisut piti saada kerralla kaikkien käyttöön, nyt mennään juuri pain vastoin: ensin pienille ryhmille ja sitten kaikille. Aloitetaan jostakin, ei yritetäkään tehdä kaikkea kerralla.

Digimaailmassa ei ole parasta työkalua tai ohjelmistoa. On vain ratkaisuja, joilla voi tehdä tarvittavat asiat. Näistä ratkaisuista valitaan sitten yksi. Kun ratkaisut ovat yhä useammin pilvessä, ne joka tapauksessa kehittyvät lähes jatkuvasti, joten parin vuoden kuluttua valittu ratkaisu näyttää jo erilaiselta tai sen tilalle on vaihdettu toinen. Pilvipalveluista menestyvät vain ne, joissa tiedot voidaan siirtää helposti toiseen ratkaisuun; asiakkaat eivät enää hyväksy suljettuja ratkaisuja.

Erityisen hyödyllistä on kuunnella, miten muut yritykset ovat päässeet alkuun. Yhä enemmän näitä kertomuksia läytyy netistä. Esimerkiksi Nometin toimitusjohtaja Harri Jokinen kertoo tällä Tekesin Liideri-ohjelmaan kuuluvan SYKE-projektin videolla (https://www.youtube.com/watch?v=NazlLhGjMD8), miten ja miksi Nomet on aloittanut yhteisöllisten työvälineiden käytön. Myös Tredean koordinoiman INKA-hankkeen kautta uudistuvan teollisuuden yritykset voivat oppia ja jakaa kokemuksiaan yhdessä.

Diplomi-insinööriKaija Pöysti on Intosome Oy:n Senior Partner ja kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimitusjohtaja